Teatterilaukku ja kaulakoru lahjaksi

Tervehdys, pitkästä aikaa!

Vähän on aikaa vierähtänyt edellisestä päivityksestä, lieniskö jo aika?
Pidemmittä puheitta ja sen enempää poissaoloani selittelemättä.

Viime elokuussa oli kälyn syntärit. Tein hänelle teatterilaukun (muistamatta, että olin hänelle joskus aiemmin antanut töissätekemäni vasaavanlaisen, vähänks nolotti).

Otetaan kirja (tai pari, jos tekee toisenkin), poistetaan siitä sivut ja otetaan käyttöön pelkät kannet. Ei ole pahitteeksi jos kirjan kannen väri on lähellä lahjan saajan lempiväriä, mulla ei tainnut olla, se selvisi myöhemmin. Kirja saa mielellään olla paksuhko. Mulla kyseessä oli kirjaston poistokirjoista ostetut MariaJotunit.

Painetaan jollain terävällä (esim. lyijykynällä tai neulalla) jäljet n. 5 mm päähän toisistaan ja kirjan reunasta, viivotinta apuna käyttäen. Ei kuitenkaan selkämykseen. Sen jälkeen porataan pienenpienellä poranterällä reiät jälkien kohdalle, poranterä n.1-1,5 mm. 0,8 oli liian pieni, neula ei mahdu liian pienestä reiästä. Tässä vaiheessa olen unohtanut kuvata, mutta nyt ommellaan sisäpussukka, ja kiinnitetään se noista rei'istä ommellen kirjankansiin. Pussin sisälle voi halutessaan ommella vaikka pikkutaskun.

Läppään löysin vanhasta puretusta kassista magneettilukon ja toinen puolisko kiinnitettiin kirjankanteen, ennen sisäpussin ompelua.

Tuossa kirjastonkirjassa oli tietenkin takana tarra, joka ei lähtenyt millään täydellisesti pois, niinpä koristelin sen tuolla punaisella "seksipitsillä" edestä taakse asti. Sitten olikin korun vuoro.

Olin jo aiemmin tehnyt massasta erillaisia kapusseja, tässä ruskeat. Olin mielestäni usein nähnyt jonkinsävyistä ruskeaa hänen yllään, siitä kuvittelin hänen pitävän ruskeasta. Näistä ylin rivi valikoitui tähän koruun.

Ja tällainen koru siitä sitten syntyi, melko nopealla aikataululla vielä. Taisin viimeistellä tään ihan samana päivänä kun vietiin tämä hänelle.

Koru itsetehtyyn rasiaan ja rasia kassiin. Ai, taisipa mukaan mennä vielä koruun sopivat korvikset, vaikken niistä näköjään ole muuta kuvaa ottanutkaan, kuin mitä tuossa yläpuolen kuvassa pilkistää.

Kassi kiinni ja pakettiin, paketin jätin vielä senverran auki, että sain sujautettua menomatkalla hakemamme teatteriliput sinne. Taisiis toisen jätin itselle ja sanoin, ettet voi kaveria valita, saat minut ;) Myöhemmin kävimme sitten katsomassa avioliittosimulaatorin Porin teatterissa, ja mukavaa oli!

Sinistä kaulalle

Tuosta aiemmin mainitsemastani Katie Hackerin kirjasta löytyi myös tällainen korumalli.

Vasemmalla punasävyinen on kirjan malli,
oikealla tekemäni sinisävyinen.

Tässä on käytetty kaulakorukokoista memorywireä.
Niskapuolella on sinistä sähköjohtoa.

Niskapuolelle laitoin pienet kukkakoristeet.

Korussa ei ole lukkoa lainkaan, vaan tuon memorywiren pitäisi pitää koru kaulalla.

Vihreää ranteeseen

Sain joululahjaksi pojalta Katie Hackerin korukirjan. Kirja näytti tutunnäköiseltä, ja ajattelin että tää on voinut olla mulla kirjastosta lainassa.

Tykästyin heti tähän punaiseen rannekoruun ja päätin tehdä 
TNMO-korun (=tehdään niillä mitä on).

Korupiikkeihin on pujotettu vihreitä ja hopeanvärisiä rondelleja, ja *Coiling Gizmolla* työstettyjä metallilankakieruloita. Korupiikit on pujotettu vihreiden rondellejen ja hopeanväristen helmien kanssa vuorotellen kahteen memoryvaijeriin. Vaijerin pitää olla niin suuri, että se mahtuu suljettuna käteen, sillä viimeinen piikki sulkee alun ja lopun yhteen.

Myöhemmin löysin tuon kirjan kirjahyllystäni. Olin siis jo ostanut sen, vaikken siitä vielä ollut mitään tehnytkään. Sain kirjan vielä joulun jälkeen vaihdettua toiseen, onneks poika löysi kuitin.

Paperikukkia ja kirjavinkki

Joskus näin jossain sellaisen paperikukista tehdyn lampunvarjostimen. Se oli upeannäköinen ja suuri, jäin haaveilemaan sellaisesta. Jossain blogissa näin joskus sitten niistä samanlaisista paperikukista tehtyjä palloja, jotka siis eivät olleet likikään yhtäsuuria kuin se lampunvarjostin. Mutta ah, niin ihania. En kuitenkaan silloin ollut vielä innostunut origammeista, enkä kai sitä ole erityisemmin vieläkään. Mutta *Nantin* blogista bongasin sitten tuon kukkapallon *ohjeen*. Sen avulla väkersin samantien muutaman kukkapallon itsekin, ihan vaan värjätystä yksivärisestä tulostuspaperista. Ripustin ne ikkunan eteen roikkumaan. Vihreän pallon kukkien keskustoihin liimasin helmiä, vaalenapunaisen pallon kukkakeskustoissa on askartelukaupoista saatavia "heteitä", keltaiseen en liimannut mitään. Vielä on tekeillä vaaleansininen, mutta se on pahasti kesken, kun en enää jaksanutkaan enempää näitä tehdä ;)

Paperikukkapallot

Jokin aika sitten blogiystävämme *Nettimartta* julkaisi *kirjan*. Minä pöhköpää tietenkin luin kirjan päähenkilön nimen väärin, kun tyhmyyksissäni tavailin nimeä kirjan kannesta, vaikka se oli selkeästi mainittu useammankin kerran itse tekstissä ;) Siis Jerry Cottonin sijaanhan siinä seikkailee Jenny Cotton, eikä heillä (kai) ole mitään sukulaisuussuhdetta keskenään. No pitihän munkin tietysti tilata kirja, kun sitä niin kovin kehuttiin. Alunperinhän suunnittelin tilaavani ja lukevani sen vasta joulun aikaan, mutta päätinkin toimia heti. Kirja saapui viikko sitten perjantaina postissa ja minä salakuljetin sen paitani alla laatikolta sisälle (en ole kertonut ostoksestani miehelle). Sain ujutettua sen piiloon ja suunnittelin lukevani sen aina novelli kerrallaan iltaisin, siis lukemista seitsemälle illalle.

No, perjantaina sitten, muiden painuttua pehkuihin, kaivoin kirjan esiin. Meinasin samantien lukea kaikki yhteen pötköön, niin mielenkiintoinen se oli. Vaan kuinkas kävikään. Mulla on yleensä tapana ratkoa iltaisin sudokuja tai ristikoita sängyssä ennen nukahtamista. Ja nyt lukemisessa pääsin vasta puoleenväliin, kun huomasin silmien jo alkavan lurpsua. En mahtanut mitään, uni voitti. Mutta seuraavana iltana luin loput. Jestas miten hengähdyttävä se oli. Kaikki novellit olivat mainioita tarinoita, mutta se Vilukissin kohta oli aika hyytävä, hiukset milteistä nousi pystyyn.

*Vilukissin* arvion kirjasta olinkin jo aiemmin lukenut, mutta huomasin vasta äsken, että *M-L:kin*oli kirjan arvostellut. Jo kirjaa lukiessani huomasin saman pikku virheen, kuin hänkin, mutta jääköön nyt minulta mainitsematta. Se ei ole olennaista. Olennaista on että kirja loppui aivan liian nopeasti.

Illalla kun otin kirjaa ensi kertaa käteeni, nousi hymy huulilleni; keskuudessamme on kirjailija. Hymy jatkui kirjaa lukiessa, tekstiä oli niin helppoa ja vaivatonta lukea. Ei pelkästään suuren fonttinsa takia, josta toki oli minulle apua, vaan se vaan oli niin mukavaa luettavaa. Siinä tosiaan oli ruumiita, romantiikkaa ja riemukasta menoa, kuten kirjan esittelyteksti lupasi. Jopa mäyräkoiramaista menoa, ja etten sanoisi kissamaistakin! Suosittelen.

Wow, mikä sivumulkaisu Kepposella ;)

Käsityömessuilla

Viikko sitten lauantaina olin ystäväni kanssa Seinäjoen käsityömessuilla. Niin juuri, sinä viikonloppuna kun täällä satoi liki neljä päivää putkeensa. Matkalla näimme pieniksi järviksi muuttuneita peltoja ja myöhemmin luin, että Seinäjoen seutuvilla oli melkoisia tulvia. Myöhemmin tulvi meilläkin.

En ole ikänä ollut millään käsityömessuilla ja oli mielenkiintoista päästä käymään siellä. Onneksi ei tarvinnut mennä yksin, vaan olin samanhenkisen kaverin mukana. Paljon oli kierreltävää ja katseltavaa ja kun viimein pääsimme viimeiseen väliin, olimme niin uupuneita, ettemme jaksaneet siihen enää kunnolla tutustua. Hetkeksi lepoa istumakatsomossa, ennenkuin lähdimme palailemaan takaisin kotiinpäin. Reissu oli mukava ja antoisa, kiitos vaan vielä kerran ystävälle, että pääsin mukaan, mikäli hän sattuu tätä lukeman. Ja sitten kuviin:

Yleiskuva messuista



Voi mahdoton, mitähän sitä nyt tuli ostettua?
No, helmiä, helmiä, helmiä!!!

Siemenhelmiä, putkia ja ovaaleja renkaita.

Helmien talon osastoltakin löytyi jotain tuttua ja jotain uutta ;)

 

Tässä kirjassa on yksi ainoa ohje, mutta monta eri mallia.
Siis erilaisia väriyhdistelmiä ja helmien kokoja. Pari oon jo ehtinyt tekemään.

Ohutta sukkalankaakin löytyi ja kotona vasta huomasin,
että kas, ne olivatkin Dropsin lankoja.

No arvatkaas vaan tarttuiko neonpinkki frillalanka kynsiini.
Ja kuten kuvasta näkyy tehtykin jo. Tosin vielä päättelyä vaille valmis.

Heijastinlankakin toimii salamalla kuvattuna.

Tarkoitus olisi kiinnittää tuota heijastinlankaa tähän frillahuiviin.
Onhan se sitten hienoa lenkkeillä Ellin kanssa pimeällä,
karseet lenkkivaatteet päällä ja kaunis frillahuivi kaulassa ;)

Tuliaisia

Äitini piipahti männä viikonloppuna naapurimaan puolella eli siis Virossa tarkemmin sanottuna. Tiesin hänen menevän Karnaluksiin, erääseen sikäläiseen käsityöalan kauppaan. Taitaapi olla peräti tukkuliike, mene ja tiedä. Joka tapaukseessa tulostelin sieltä sivuilta jotain helmien kuvia ja tietoja ja lykkäsin paperit äitini kouraan ja sanoin, että lykkää nää myyjälle, niin kait se löytää nuo. Lisäks annoin muutamia mallikappaleita omista helmistäni, että tuo tämmöisiäkin tai tämän tyyppisiä. No, niitä hän ei sitten ollut osannut pyytää haettavaksi, mutta nuo, josta olin kuvan ja tiedot tulostanut löytyivät. Tässäpä sitten vähän helmi- ym. saalista:

Ihania pinkkejä ovaaleja, kukka- ja pöllöriipuksia sekä yläväsemmalla helmiä,
joita kyllä tilasin, mutta en onneksi enempää, kun eivät olleet kovin hääppöisiä.

Pinkkejä, valkoisia,  vihreitä ja mustia (alla) siemenhelmiä.

Oikealla vertailun vuoksi opettajaltani ostettu 20 g:n pussi,
 joka maksoi muistaakseni 1,60 tai 1,70 €.

Vasemmalla Virosta tullut 100 g:n pussi lähes samanlaisia, eli viisi kertaa enemmän. Veroton hinta tuollaiselle siemenhelmipussille oli 0,80 €. Vero siellä on 20 % eli 0,96 €. Lisäks kuitissa näkyi olevan vielä joku 9 %:n lisä, oliskohan ollut joku kassamaksu? Eli oliskohan ollut n. 1,05 € /pussi. Noita valkoisia helmiä olenkin jo käyttänyt ja täytyy sanoa, ettei laatu kyllä ole yhtä tuon opettajalta ostamani helmipaketin kanssa. Aika monta helmeä on saanut heittää sivuun liian pienen reijän vuoksi. Silti ne oli hirmu edullisia Suomen hintoihin verrattuna. Mikä täällä maksaa? Ilma vai?

Koko- ja muotomalleja, joita en sitten saanutkaan ;)
No ei haittaa, tuli paljon muuta mukavaa kuitenkin.

Luulin tilatessani tätä kirjaksi, mutta paremminkin oli vihkonen.
Taisin tilata tään ihan vaan tuon kannen herkullisen värin vuoksi ;)

Olihan siellä sitten ohjeita, mutta luulin saavani hyvän mallikirjan,
mutta olis kannattanut tavata vähän paremmin tuota otsikkoa: Basics.
No, joo. Olihan siellä perusohjeita ja muutama valokuva valmiista koruista.



Tämän sainkin sitten koirapiika-palkkaa.
Lyyli oli näet meillä hoidossa, kun äitini liesusi maailmalla ;)

Ja koska ikäännyin taas vuodella (en onneks kahdella), tein itselleni
tällaisen turkoosi-vaaleanpunaisen kaulakorun.

Tässä koru vielä eri suunnasta.

Kirjavinkkejä ym.

Ajattelin esitellä teille korukirjani, joiden perusteella korujani väkertelen. Ensimmäisen ostin joskus viime keväänä Tuurista, kun helmikuumetta oli hivenen havaittavissa ;) Kirja ei kuitenkaan aluksi ollut ihan se mitä hain, vaan muuttui myöhemmin, kun aloin tehdä metallilankatöitä, siksi "oikeaksi" kirjaksi. Tässä on paljon ihania kuvallisia ohjeita, sekä kirjan lopussa tekniikkaohjeita.

1. Ihania koruja Helmistä ja metallilangasta - Linda Jones

Kirjan sivuilta löytyy kauniita malleja...

...työohjeita niihin...

...ja kirjan lopusta tekniikkaohjeita.

Tämän toisen sain pojaltani äiteinpäivälahjaksi. Tosin jouduin hieman avittamaan ostoksenteossa ;)
Tässä on paljon materiaalitietoutta ja opastusta erilaisten helmitöiden tekoon. Varsinaisia malleja siinä ei tainnut kauheasti olla. Lopussa siemenhelmitekniikkaa.

2. Kaikki helmitöistä - Jean Power

Kirjan sivuilta löytyy suunnitteluohjeita...

...tekniikkaohjeita...

...siemenhelmitekniikkaa.

Tämän kolmannen ostin jostain alelaarista, kuten nuo muutkin. Tämä kuitenkin poikkeaa siinä mielessä muista, että siinä on kyllä valmiiden korujen kuvia, mutta työvaihekuvat on piirrettyjä.



3. Tee itse vintage-koruja - Deborah Schneebeli-Morrell

Kirjan sivuilta löytyy esim. tämä auringonkukkanauha...

...ja jopa vanhoista porsliinilautasista voi tehdä korun!

Annamari *Kaikki elämäni koirat* -blogista kyseli taannoin voisinko tehdä ohjetta tuosta metallilankahommasta. En kuitenkaan ole vieläkään saanut yrityksistäni huolimatta mitään aikaiseksi. Yhdellä kädellä kun on aika vaikeaa kuvata, ja joissain työvaiheissa vaan tarvitsisi kahta kättä. Löysin kuitenkin jonkun, joka oli samanlaisella periaatteella tehnyt korvakorut. Sama vääntö pätee noihin metallilankatöihin yleensä. Käypäs AM ja muutkin kiinnostuneet kurkkaamassa Nantin blogissa täällä: *Koruilun aloitus*.
Noista kahdesta ylimmästä kirjasta löytyy kyllä aika perusteelliset ohjeet koruiluun. Niitä voi vaikka käydä ensin kirjastosta lainailemassa, ennenkuin tekee ostopäätöksen.

Ja sitten muihin aiheisiin. *Main* tekemän korun innoittamana innostuin itsekin kokeilemaan ruusun tekoa Cernit massasta. Yksi, vihreävalkoinen ruusu päätyikin jo tuohon aiemmin esittelemääni koruun. Parhaiten kuitenkin taisi onnistua nuo siniset ja niistäkin paremmin tuo sinivalkoinen. Punaiset ruusut eivät onnistuneet niin hyvin, mutta ne olikin ensimmäiset ;)

Helmiä ja ruusuja Cernit-massasta.

Ajattelinpa sitten vielä samaan syssyyn esitellä nuo paidan kuosit, joita käytän noiden aiemminmainittujen korujen kanssa. Itse asiassa ostin tuon vihreän paidan samalla reissulla Tuurista, kun kävimme Helmien talossa. Piti ihan sitä varten paita ostaa, että sopii helmien kanssa yhteen ;DDD Tosin tuossa kuvassa ei kyllä oo värisävy kohdallaan, oikeasti se on parjon kirkkaampi ja pirteämpi.

Pinkki paita ja Main tekemä koru.

Vihreä paita ja tekemäni koru.