Näytetään tekstit, joissa on tunniste massatyöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste massatyöt. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. tammikuuta 2017

Teatterilaukku ja kaulakoru lahjaksi

Tervehdys, pitkästä aikaa!

Vähän on aikaa vierähtänyt edellisestä päivityksestä, lieniskö jo aika?
Pidemmittä puheitta ja sen enempää poissaoloani selittelemättä.

Viime elokuussa oli kälyn syntärit. Tein hänelle teatterilaukun (muistamatta, että olin hänelle joskus aiemmin antanut töissätekemäni vasaavanlaisen, vähänks nolotti).


Otetaan kirja (tai pari, jos tekee toisenkin), poistetaan siitä sivut ja otetaan käyttöön pelkät kannet. Ei ole pahitteeksi jos kirjan kannen väri on lähellä lahjan saajan lempiväriä, mulla ei tainnut olla, se selvisi myöhemmin. Kirja saa mielellään olla paksuhko. Mulla kyseessä oli kirjaston poistokirjoista ostetut MariaJotunit.


Painetaan jollain terävällä (esim. lyijykynällä tai neulalla) jäljet n. 5 mm päähän toisistaan ja kirjan reunasta, viivotinta apuna käyttäen. Ei kuitenkaan selkämykseen. Sen jälkeen porataan pienenpienellä poranterällä reiät jälkien kohdalle, poranterä n.1-1,5 mm. 0,8 oli liian pieni, neula ei mahdu liian pienestä reiästä. Tässä vaiheessa olen unohtanut kuvata, mutta nyt ommellaan sisäpussukka, ja kiinnitetään se noista rei'istä ommellen kirjankansiin. Pussin sisälle voi halutessaan ommella vaikka pikkutaskun.


Läppään löysin vanhasta puretusta kassista magneettilukon ja toinen puolisko kiinnitettiin kirjankanteen, ennen sisäpussin ompelua.


Tuossa kirjastonkirjassa oli tietenkin takana tarra, joka ei lähtenyt millään täydellisesti pois, niinpä koristelin sen tuolla punaisella "seksipitsillä" edestä taakse asti. Sitten olikin korun vuoro.


Olin jo aiemmin tehnyt massasta erillaisia kapusseja, tässä ruskeat. Olin mielestäni usein nähnyt jonkinsävyistä ruskeaa hänen yllään, siitä kuvittelin hänen pitävän ruskeasta. Näistä ylin rivi valikoitui tähän koruun.


Ja tällainen koru siitä sitten syntyi, melko nopealla aikataululla vielä. Taisin viimeistellä tään ihan samana päivänä kun vietiin tämä hänelle.





Koru itsetehtyyn rasiaan ja rasia kassiin. Ai, taisipa mukaan mennä vielä koruun sopivat korvikset, vaikken niistä näköjään ole muuta kuvaa ottanutkaan, kuin mitä tuossa yläpuolen kuvassa pilkistää.



Kassi kiinni ja pakettiin, paketin jätin vielä senverran auki, että sain sujautettua menomatkalla hakemamme teatteriliput sinne. Taisiis toisen jätin itselle ja sanoin, ettet voi kaveria valita, saat minut ;) Myöhemmin kävimme sitten katsomassa avioliittosimulaatorin Porin teatterissa, ja mukavaa oli!

perjantai 22. elokuuta 2014

Korupläjäys, osa 5

Pistetääs tähän alkuun ensin muistutus meidän myyjäis/kirppistapahtumasta, tervetuloa tutkimaan, mitä meillä on tarjolla:


Jaahah, taisinpa tulla luvanneeksi täksi päiväksi näytille massakoruja:

Korusetti 1

Korusetti 1, korvikset

Korusetti 1, kaulakoru

Koru 2

Koru 2

Koru 3

Koru 3

Koru 4

Koru 4

Koru 5

Koru 5
Koru 6
Koru 7

Koru 8

Koru 9

Koru 10, edustaa miehisempää sarjaa ;)

Koru 10

Koru 11,
sama kuin ed., mutta nyörissä.

tiistai 19. elokuuta 2014

Korupläjäys, osa 2

Edellinen postatus jatkuu töissä tekemilläni koruilla:

Oranssi, riipuksella.

Runsas. Tämä rannekoru on jo myyty. Eräs entinen työkaveri poikkesi talolla,
 ihastui tähän, ja osti sen pois kuleksimasta.

Eräs työkaveri halusi tehdä massatöitä.
Niinpä minäkin innostuin tekemään millefiorihelmiä.
Kenenkäs lempifäri se tää pinkki taas olikaan? 


Lilapohjaiset Millefiorikukat. 
Kaulakorussa pyöreät helmeet ja rannekorussa littanat.

Muutama lilansävyinen helmi sai seurakseen valkoisia kukkia ja siemenhelmiä.

Tästä oranssipohjaisesta korusta tuli yllättävänkin kaunis.

Nää vihreät helmet on upeita. Olis pitänyt tehdä niitä enemmän.


Tässä vielä vähän korviksia:







Ja loppuun yksi sormus:


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Verhokoruja ;)

Ostin aikoinani uuteen kamariin uudet verhot. Siis kaksi paria. Syksystä asti käytössä oli seinään sulautuvat roosan väriset verhot. Koko talven mua on kuitenkin häirinnyt niiden läpinäkyvyys, tuntuu kuin olisi näyteikkunalla. Naapuri on kyllä aika lähellä, mutta tuskin sieltä nyt meille asti näkyy, ainakaan kovin hyvin. Vaan häiritseepä nyt kuitenkin ajatuksena, onneks ei klasit sentään tielle päin ole. Taannoin (lue: tammik. lopussa) vaihdoin köökin ja saunakamarin jouluverhot taas keväisempiin. Joo-o, ne on ainoat, jonne enää viitsin jouluverhoja vaihdella. Ja samalla vaihdoin kamarin roosat verhot vihertävänturkooseihin. Kait näistäkin läpi näkyy, kun sisällä on valot iltaisin päällä, mutta enpähän ainakaan enää näe itse ulos iltaisin ;)  No, nää verhot, sekä turkoosit että roosat, on molemmat tuollaiset tankoon sujautettava mallia, ja niitä on tosi hankalaa kiskoa auki ja kiinni. Niinpä, mitä sitä turhia kiskomaan. Teinpä sitten molemmille verhoille omanvärisensä somisteet, jotka pitää verhot päivisin auki.

Molemmat on memoryvaijeriin tehty, sinisessä puolitoista kieppiä, mutta se tuntui hiukan heppoiselta, niinpä punaisiin tuli pikkasen päälle kaksi kieppiä. Sinisten vaaleat helmet oli jotain Tuurin halpoja muovisia erehdyshelmiä, ajattelin, että sinne joutavat. Punaisissa itsetekemiäni massahelmiä, kun ei oikein mihinkään tuntuneet nekään sopivan.

Tankoon ujutettu verho.

Siniset turkooseille verhoille
Ihan hyvältähän ne näyttää.
Punaiset punaisille verhoille.

Pitipä nyt kuitenkin testata niitä näihinkin verhoihin,
kun ehdein jo ne roosat pois ottamaan.