Pionipenkki ja muita kukkia

Äidin kanssa oli juuri juttua tuosta pionipenkistä. Isällä oli kuulemma 17 pionia, jotka reunustivat nurmikkoa talon silloisen kulkuväylän ohessa. Pitkä rivi. Ja noi kuusi tai seitsemän  tuossa mun penkissä on siirtoistutettuja siitä. Yritin nyt sitten vielä kuvata koko penkkiä, vaikka se aika riipinraapin onkin. Tuolla aiemmassa postatuksessa jo mainitsin, että sade piiskasi muutenkin raskaan painon alla olevat suuret kukat lakoon sinne tänne. Ei tuosta oikein kunnon käsitystä saa. Kaikki kukat näyttää samanvärisiltä, vaikka osa on valkoisia ja osa vaaleanpunaisia. Pahimmin lakastuneita leikkasin jo pois. Kauniita ne ovat silti vieläkin, suurin osa.

Pionipenkki

Lähikuvaa

Tällainenkin löytyy pionipenkin toiselta puolelta. En tiedä mikä se on.

Tää on joku lilja, olisko päivänliljaksi äiti tämän maininnut.

Huomaa tuo auringonpalvoja tuolla alimman kuvan ylävasemmalla ;)

Huivisolkia ja rintakoru

Innostuin päivällä kokeilemaan huivisoljen tekoa. Itse en juurikaan käytä sellaisia huiveja joissa tuota solkea käytetään. Mutta kivaa niiden tekeminen kuitenkin oli, ja aikaa vievää.

Punainen huivisolki.

Runko on taipuisaa alumiinia, päissä kukkahelmitertut, ympäri kiertää ohut punainen metallilanka. Neulan päissä spiraalit, kiinnitys ohuella hopeanvärisellä metallilangalla ja helmi keskellä.

Lähikuva kukkatertusta

Vihreä huivisolki

 Tehty samantyylisesti kuin tuo punainen, mutta runkoa kiertävään vihreään lankaan pujotin pieniä helmiä sinne tänne. Neulassa 3 helmeä.

Rintakoru

Kukka- ja kultaisia helmiä kukkakimpun muodossa hopeanvärisessä maljakossa.

Auennut pioni

Ja niinhän siinä kävi, että pionipenkistä täydessä loistossaan ei saa kunnon kuvaa. Kukat on niin suuret ja painavat, että ne nuokkuvat sinne tänne. Ja kaiken kukkuraksi viime päivinä on satanut sen verran, että loputkin kukat on laonneet. Juu, tiedän, että ne täytyisi tukea, mutta aina löytyy miljoona muuta hommaa, jotka vetää sen edelle.

Ihailkaa

Vähänks on hienoo, kun blogin aiheena piti olla käsityöt: korut ja askartelut ja neuleet. Ja sitten täällä esitelläänkin kukkakuvia. Koittakaa kestää, kyllä niitä aiheenmukaisia kuviakin tänne vielä joskus eksyy ;)

Tuon ed. postatuksen kuvan pioninnupusta otin edellispäivänä. Ajattelin, että kyllä se vielä muutaman päivän ottaa, ennenkuin kukka aukeaa. Vielä mitä, eilenillalla katsoin, että samainen kukka on ja auennut.

Nopeeta toimintaa!

Valkoisessakin löytyy.

Koko penkinpää, toisessa päässä on muita kasveja.

Noi on ehkä vähän liian likellä toisiaan, mutta kasvaa silti.

Tää amppeli oli hieman rähjäisen näköinen jo ostettaessa. Juhannuksena ajattelin jo heittää sen pois, että eihän siitä mitään tule. Mutta nyt se on täynnä kukkasia ja nuppuja. Me sanotaan näitä torviorvokeiksi ;)

Hei, auttakaas nyt vielä tyhmää: Miks noiden gadgetien kohdalla on noi työkalut, miten ne saadaan pois? Mä luulin, että ne on vaan silloin kun kirjaudun tilille, mutta ne tuntuvat olevan, vaikken olisikaan kirjautuneena. Näkyykö ne myös teille muille? Ellin blogissa on samanlailla. En ainakaan muiden blogeissa oo vastaavia havainnut. Oon varmaan tietämättäni klikannut jotain väärää nappulaa. Osaiskohan joku auttaa mua tässä asiassa?

Virityksiä ja kukkakuvia

Suurennuslasiviritys

Löysin edullisen suurennuslasin. Se oli melko iso, jonkinnäköinen jalkahärpäke mukana, eikä maksanut paljon (alle 4€). Kun noita helmitöitä teen, eikä silmät tahdo piisata. Pakkohan sitä sitten oli hiukan tuunata, kun ei se niineen ollut sopiva tarpeisiini. Juu, saa nauraa, nauroin itsekin ;DDD

Ihan ekaks tuossa vasemmalla on pahvilaatikossa kuva siitä millainen sen pitäisi olla. Eli on kyllä paha kumarrella pöydän päällä, että näkis suurennuslasista. Siinä ei ollut mitään sen kummempia säädettäviä niveliä. Piirsin siihen pahvilaatikon kohdalle nuolen, mihin suuntaan sen suurennuslasin kuuluisi mennä, nythän tuo painuu liian alas.  No sitten tungin tuohon saranoiden kohdalle (nuolet edessä) pahvilapun kummallekin puolelle. Tekstinä "älä hävitä", meillä kun on taipumusta hävittää tällaiset pahvinpalat. Ne estävät suurennuslasia kallistumasta liikaa. Ja tuo ylänuoli osoittaa, että siinä nököttää otsalamppu. Kummilempsut vielä varmistukseksi molemmin puolin. Tuo kun ei ollut valaistu, niin jotain täytyi keksiä. Olishan sen tietysti voinut otsaankin laittaa, mutta näin tuunauksestani tuli "täydellinen". Heheheh, piiitkä heheheheh!

Ja tässä vielä toiselta puolelta. Teippi otsalampussa kohdistaa valon oikein. Kaikkea sitä ihmisen mieleen juolahtaa, kun on olevinaan nuuka, eikä malta ostaa kunnollista lampullista suurennuslasia.

Nämä oli tosi pieniä helmiä ja tuon otsalamppu-suurennuslasi-härpäkkeen kanssa sain taiottua nuo helmet tuonne spiraaliin.

Spiraalin voi myös levitellä käsivarteensa tähän tyyliin.

Kukkakuvia

Ensimmäinen pioninkukka alkaa jo pullistelemaan. Pioni on muistutus isästäni. Hänellä oli aikoinaan pionipenkki koristamassa tienlaitaa, josta tontillemme saavuttiin. Isä tykkäsi häärätä kesäisin ulkona ja pionipenkki oli yksi hänen ylpeydenaiheensa. Osa näistä pioneista koristaa nyt kukkapenkkiäni. Yleensä ne kukkivatkin juuri isäni syntymäpäivän aikaan puolessa välissä heinäkuuta.

Kissankellot vai liekö harakankelloja.

Mä oon huono tunnistamaan kasveja.

Samaisia kissankelloja ja olisko noi valkoiset nyt niitä *Nettimartan* lempi*rikkaruohoja*?  ;)

Juhannusruusut kukkivat näin mahtavasti.

Kuva napsaistu sukulaisten puskasta, kun omaa ei ole.