keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Jazzeja ja inventaariota

Männä viikolla oli Porissa Jazzit. Ei ne kauheasti kiinnostanut, mutta poju tahtoi jazzkadulle piipahtamaan, joten ajattelin sitten itsekin siellä käväistä. Eipä siellä paljon muuta ollut kuin korumyyjiä (kiinnostavia kyllä), ruokapaikkoja ja t-paitakojuja. Että melko nopea kierros, muutamalla korukiskalla vähän aikaa ihailin. No, tarttuihan sitä jotain käteenkin.

Rintaneuloja
 Rintaneuloista vasemman laitoin kevät-/syystakin kaulukseen ja oikeanpuoleisen kesäkassin kylkeen.

Helmihiuspanta eurolla


Äitini tekee "inventaatiota", eli tyhjentää nurkkiaan. Sain häneltä kaikennäköistä mielenkiintoista, jotka muuten olisivat lähteneet lähetyksen kautta Viroon. Pelastin kuormasta mm. nuo alla näkyvät tavarat, toki muutakin tarttui mukaan:

Rörstrand-vati
Meillä oli näitä joskus 70-luvun alussa, ehkä jo 60-luvun puolella. Äidillä oli ainakin syvät ja matalat lautaset ja maitokannu tätä sarjaa. Nyt kun tuollaiset retroilut on muotia, olen muutamaan otteeseen äidiltä kysynyt muistaako hän noita lautasia. Itse muistin siis vain ne syvät lautaset ja sen kannun. Viime viikolla olin hänen apunaan "inventaariossa" ja hän oli löytänyt tuon vadin komeronsa kätköistä ja antoi sen minulle. Muuten se olisi kuulemma matkannut Viroon. Pakkohan se oli pelastaa, muisto lapsuudesta, vaikkakaan en juuri tuota vatia muistanutkaan. Mainittakoon vielä, että olin jossain vaiheessa vähän kyllästynytkin niihin lautasiin silloin lapsena. Mutta nyt taas...harmi kun kaikki lautaset on hajonneet/kadonneet.

Kiinnostukseni tuota vatia kohtaan heräsi, ja sain eräältä sukulaiselta sen verran tietää, että Rörstrand vastaa Ruotsissa (se on siis ruotsalainen) Arabiaa. Ja että aikoinaan ruotsalaiset eivät arvostaneet suomalaista Arabiaa, kun taas suomalaiset eivät arvostaneet ruotsalaista Rörstrandia. Tilanne lienee jo muuttunut. Firmat taitavat kuulua jo samaan konserniinkin nykyään. En oo myymässä, mutta olis jänskä tietää mitäköhän ruotsalaiset pulittaisivat tästä vadista? Oikeasti mua kiinnostais tietää kuka tuon kukka-aiheen on suunnitellut ja milloin se on ollut tuotannossa. Tietääkö joku jotain tästä sarjasta? Onko kellään ollut samanlaisia?

Kahvilusikat, täysi tusina.
Muistan, kuinka nämä paremmat lusikat kaivettiin aina esiin kun tuli harvinaisempia vieraita. Kaunis ruusukuvio varressa.

10 kommenttia:

  1. Minullakin noita hopealusikoita. Nättiähän ne ovat mutta kuumenevat kuumassa vedessä. Niillä siis tosiaan hämmennetään ja otetaan kiireesti pois kahvista/teestä.

    VastaaPoista
  2. Eikös metallit johdakin lämpöä. Ja ennenvanhaanhan vieraille tarjottiin kahvikupista, joten se lusikkahan oli siinä tassilla. Nykyään juodaan (muumi)mukista, eikä siinäkään kyllä lusikkaa voi pitää tai juodessa se törkkää silmään ;)

    VastaaPoista
  3. Vai olitte te jatsahtelemassa:) Kivaa.

    Tuosta Rörstrandin vadista en tiedä mitään, joten en osaa auttaa. Kivan näköinen kuitenkin. Varmaan, jos jaksat kuukkeloida ahkerasti, niin löydät jostain sivuston missä on kaikki tehdyt tuotteet vuosien tai vuosikymmenten mukaan. Ainakin Arabian astioista löytyy tälläisiä. Arabian astioista löytyy vuosileimataulukotkin netistä, joten miksi ei Rörstrandista? Terveisiä M-L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, piipahdettiin pikapikaa, en oo varsinaisesti jazzihmisiä. No Paul Ankkaa oon joskus lapsi-ikäisenä kuunnellut, ja hänhän oli tänä vuonna yksi vetonumero jazzeilla.

      Juu, kyllä mä sitä kuukkeloittinkin eka päivänä, mut nyt on jäänyt. Aattelin, että ehkä joku tietää täällä, mutta saas nähdä. Jännä, että joku asia, mistä ei lapsena ehkä niin erityisemmin pitänyt, alkaa vanhemmiten kiinnostamaan. Pitääpä vielä koittaa löytää netistä jotain tuosta vadista.

      Poista
  4. Upee vati ja kiva kun on muistoja lapsuudesta. Mullakin on noita ruusulusikoita ja tosi tummuneena. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kiva kun löytyi vielä tuollainen äidin kätköistä. En tiedä miks se vasta nyt rupes kiinnostaan, kun muksuna ne oli ihan tavallisia käyttöesineitä. Ruusulusikoita taitaa monella muullakin olla. Äiti on tainnut noita aina joskus kiillottaa, ei ne ainakaan kauhean tummuneita olleet.

      Poista
  5. Hip-hei, miten kivoja postauksia taas täällä ja paljon! Tykkään tästä sun uudesta blogista tosi paljon (niin kuin TIETYSTI myös Ellin blogista)!

    Tosta nimenomaisesta vadista en ikävä kyllä osaa sanoa mitään, mutta Rörstrand on merkkinä muuten kyllä tuttu.

    Hienoja helmiä oot kans tehnyt ja kortteja, wau! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kiitos tykkäyksestä :) Pakkohan tää oli avata kun olin tainnut muutaman kerran mainita tuolla vanhassa Ellin blogissa asiasta.

      Mä en ikinä muksuna miettinyt kenen tekemiä astioita ne oli ja tuo Rörstrand merkkinä oli mulle ihan outo. Äsken, kun miehen veli Ruotsista oli käymässä, kysäisin häneltä tuosta vadista ja hän arveli myöskin sen olevan jostain 70-luvulta. Ja kun ei ole koko sarjaa ehjänä, niin pelkästä vadista vois Ruotsissa saada n. 5-10 euron edestä kruunuja. Että yksinään ei kovin arvokas. Mulle taas muisto lapsuudesta. Jota en edes haluaisi myydä.

      Kiitos koru- ja korttikehuista!

      Poista
  6. Meidän kotona myös oli nuo lusikat ja otettiin esiin kun tuli "hienoja" vieraita, ainakin se lapsesta tuntui siltä. Olen nähnyt yhden kaulakorun joka on tehty tuosta lusikan varresta. Oli tosi kaunis. Olen vähän kirppiksiä katsellut sillä silmällä, että jos vastaan tulis lusikka. Omia ei voi uhrata. :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai teillä on siis ollut sama juttu, harvinaisemmille vieraille paremmat lusikat ja kupit ;) Noista lusikoista kyllä sais varmaan kauniita koruja, vaan enpä taida malttaa tärvätä niitä siihen. Sormuksiakin noista on väännetty, jossain blogissa näin kuvan. Ei ne varmaan just noita lusikoita ollut, mut just noista tulis kyllä kauniita sormuksia. Juu, omia ei voi uhrata ;)) Täytyykin alkaa katsoa sillä silmällä kirppareilla.

      Poista