keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Pitkävartiset nyörisukat

Taannoin mainitsin työn alla olevan paritkin pitkävartiset sukat. No, ne toiset on nyt valmistuneet. Hiukan erilaiset kuin normaalisti. Alunperin taisin bongata nää *UltSukan* blogista ja ihastuin oitis. Jostain sieltä sitten löytyi linkki ohjeeseen, joka löytyi *Nemiran* blogista. Mulla vaan on ongelmana noi paksut pohkeet, niin jouduin sitten tekemään väliin useita lyhennettyjä kerroksia.

"Mustan kissan paksut pohkeet"

Kaiken kukkuraksi mun matemaattiset taitoni on olemattomat, ja yritin pelata varman päälle. Sukista tuli aivan liian isot, hankkii valua pidemmän päälle alas. 130 silmukkaa oli liikaa, kun alkuperäisessä ohjeessa oli 100 s. Ehkä n. 110 s. olisi riittänyt. Lisäksi levitin hiukan liikaa sekä ylhäältä että alhaalta. Pitäisköhän näihin laittaa vielä joku stayup-nauha, niin pysyy paremmin ylhäällä, tai laittaisko sukkanauhat? ;) Tosin toi valuminen kyllä taitaa johtua mun jalan mallista. Mutta seuraavissa sukissa tiedänkin sitten mitä teen. Nää olis varmaan ihanat koko jalan mittaisenakin, eli ihan reiden ylös asti.

Kasaamista vaille valmiit

Reunaan virkkasin vielä "nyörikujan".


Hätäpäissäni virkkasin ensin mustalla ketjusilmukkannauhat.

Myöhemmin tein pinkit kierrenauhat.


Tämmöset nää ny sitte o. Ihanallämpöset. ♥

lauantai 23. tammikuuta 2016

Haarniskapipa

Männä syksynä, vai oliko se loppukesää vielä, vierailin ystäväni luona Raumalla. Kaveri kierrätti mua pitkin Wanhaa Raumaa ja poikkeiltiin kaikennäköisissä liikkeissä. Jossain käsityöalan putiikissa bongasin aivan ihastuttavan pipan. Joo-o, tää seniori ihastui siihen hauskaan pipoon ja meinasi ostaa sen. Hinta kuitenkin hirvitti (tais olla yli 50€), kun oli tullut jo ostiskeltua kaikennäköistä. Kaveri sanoi, että piankos sää sen itte tempaiset. No netistä vaan mallia hakemaan, mutta tuolla otsikon nimellä haettuna ei tainnut tulla osumia. Jotenkin sitten löysin enkunkielisiltä sivuilta pipan oikean nimityksen eli suomeksi ritarin kypärä. Suomenkielistä ohjetta en kuitenkaan löytänyt, kuin lapsen koossa. Häh, eikai se vain lasten oikeus oo pukeutua hauskaan pipaan, eihän? Kai muutkin saa, saahan? No ei auttanut kuin etsiä jostakin lehdestä virkatun pipan ohje, joka sekin löytyi vain kiinteillä silmukoilla. Pah, minähän teen sen kokonaisilla pylväillä. Kyllä senverran tahein tämän kanssa, että se +50€ on pikku summa sen rinnalla. En ehkä ihan heti alkaisi toista tekemään. No nyt on jo pahin helpannut, että ehkä sittenkin...joskus.

Oikeelta ja vasemmalta.

Edessä "silmikko"

Harjakset on tehty solmupuulla.

Hehkee linnanneito ;)

Siinä se nyt sitten on harjoineen kaikkineen.

"Silmikko" on irroitettavissa ja sen voi kääntää alas kasvojen eteen kovalla pakkasella.
Harjaksia pohdein pitkään tärkkäisinkö ne tai käyttäisinkö kovettavassa liimaseoksessa. En kuitenkaan tehnyt kumpaakaan, sillä minusta se on parempi noin, että ne putoaa sivulle.

Joo ja sitten siihen kehtaako tää päässä kulkea missään. Aluks en kehdannut, sitten laitoin sen jonnekkin koiranpissitysmetsälenkille, sitten kotinurkkien koiranpissityslenkille ja nyt jo kehtaan kulkea 2,5 km:n matkan äitimuorin luokse muuttolaatikoita pakkaamaan. Ei ainakaan vielä ole kukaan päin naamaa nauranut, paitsi minä itte - peilistä :)

PS. Joku enkkuu taitava voi hyötyä tästä linkistä: http://www.ravelry.com/patterns/library/mens-knight-helmet-hat

Ja täältä löytyy maksullinen versio, jos joku haluaa:
http://www.ravelry.com/patterns/library/knight-helmet-moveable-visor-face-mask-8-sizes---newborn-to-large-adult

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Rouva Violetti

Huppis, tään oon vallan unohtunut laiskuuksissani esitellä:



"Kapussin" tein itse massasta.

Tää oli selainen työ, että mulla oli tähän vain kuvia korusta, jollaisen asiakas halusi. Ei ohjetta. Eikä sitä todellakaan pystynyt kuvista lukemaan, miten se on tehty. Niinpä jouduin sitten kehittelemään tyylin, jolla sain jotakuinkin samantapaisen kuin alkuperäinen. Ihan täysin tyytyväinen en koruun ole, mutta se kuitenkin kelpasi tällaisenään tilaajalle. Ja huh, mun ei tarvinnut alkaa purkamaan sitä. Kauan siinä meni aikaakin, kun monta asiaa sai moneen kertaan tehdä. Kaunis siitä kuitenkin vikoineen kaikkineen tuli, paljon kauniimpi kuin kuvat antaa ymmärtää. No ehkä ensi kerralla tulee jo parempi, eikä tarvi tahia niin paljon. Tosin en oo varma siitä ensi kerrasta :D

lauantai 16. tammikuuta 2016

Sukkasii

Mä olen villasukkien suurkuluttaja. Mä käytän villiksiä lähes aina: kesät-talvet, yötä-päivää. No, en käytä saunassa enkä uidessa. Enkä ehkä kesäkengissäkään. Itte asiassa vois tehdä varpikkaat, ni sitte käy kesäkengätki ;D
Mutta nyt talvellakin, kun lenkkarit on edelleen lempikengät, sujautan varpaat villiksillä kuorrutettuna lenkkareihin. Ja pahimmilla pakkasilmoilla sujautan kotonakin kahdet villasukat päällekäin. Varsinainen viluvarvas. Höh!

Niinpä niitä sitten tikuttelee minulle sekä äitini, että minä itse. Ja sainpa kerran kauniit sukat (2 ekaa kuvaa) ja tuubihuivin (2 seur. kuvaa) huutamalla täällä blogistaniassa "hep!". Kiitos, *Aikku*, ovat lämmittäneet kovasti vilukissaa ♥ :





Nää kudoin ennen joulua:


Ja ennen joulua, kun vierailtiin Tallinnassa, ostin sieltä pari lankakerää. Toista sukkaa syntyikin matkan varrella näin pitkälle:

Varren aloitin hotellihuoneessa ja muuten kudoin hämyisessä laivan bubissa ja kotimatkalla melko pimeässä bussissa.
Taisin miltei nukahtaakin välillä, samalla kun kudoin ;)
Heh, mies välillä ihmettelee, kun kudon sukkaa simmut kiinni :)

Toinen valmistui vasta tämän vuoden puolella.
Mun saapassukat pitää olla melko ohuesta langasta ja lyhyellä varrella. Sellaisia nää viimeiset nyt sitten on. Kotona pidän yleensä paksumpia sukkia ja jos sääret palelee, niin tietty pitkävartisia. Tällä hetkellä mulla on menossa paritkin eri pitkävartiset. Toiset tosin saattaa jäädä säärystimiksi, riippuen kutomisinspiraatiosta.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Synttärilahjusta äireelle

Äiti sai *ruusutarhansa* joululahjaksi. Ja vuoden ensimmäisen päivän ja merkkipäivänsä kunniaksi annoin hänelle tämän korun, jonka olin tehnyt jo ajat sitten:

Nauhaosa: neljän helmen kalanruotopisto

Nauhassa valkoisia siemenhelmiä

Helmihatutkin tein ite, kalanruotopistoilla nekin.
Punaiset helmet tuli aina yhden kalanruotoparin väliin.

Riipus on kolmiulotteinen, täytteenä vanua.
Pohjasta roikkuu tuollaiset helmirimpsut.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Lariat-ruusuköynös

Tämä piipahtikin jo edellisessä bloggauksessa:
(Kuvia klikkaamalla saat ne hieman suuremmiksi)






 

Kaula-osa on tehty 11/0:n siemenhelmistä kalanruotopistolla. Tuo Lariat nimitys tulee korun mallista, siinä ei ole varsinaista lukkoa, vaan itse koru tulee tuosta lenkistä läpi. Sitä siis kutsutaan lariatiksi. Nuo ruusut ja niiden lehdet on vielä pienemmillä 15/0 siemenhelmillä tehty. Nuo neljän punaisen helmen rykelmät kuvaa ruusunnuppua. Jokaisen köynöksen päässä on punainen pisara, jonka päällä on kukkahelmihattu. Huh, silmät oli taas hetken aikaa ristissä tätä tehdessä ;)

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Lempimekon kaava

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Tempastaanpas tähän sitten heti alkuun jotain ihan muuta kuin koruja.
Onko sulla joku mekko yli muiden, lempivaate? Mulla se on liivimekkotyylinen tunika. No ostin sen just tuossa joulun alla, Tallinnan reissua varten. Tyyriinpuoleinen, enkä heti raaskinnut ostaa sitä. Asia jäi kalvamaan, kuten meinas käydä eräälle *Tallinnan-ostoksellekin*, ja kävin hakemassa tunikan pois kuleksimasta. Malli oli niin yksinkertaisen helppo, että päätin tehdä siitä kaavat. Ei mulla kaavoituksesta ole mitään ihmeempiä kokemuksia, mutta jos kiinnostaa, niin näin sen tein:

Ensin fläntätään kaavapaperia iso pala pöydälle (tai lattialle). Sen päälle asetetaan haluttu mekko. Mielellään mahdollisimman yksinkertaisen mallinen.

Koska tarkoituksena on tehdä yksivärinen mekko, piirrän vain ulkoreunat. Ja koska en oo niin nökönnuuka eli turhantarkka, niin piirros on summittainen. Piirrän kaavaan koko mekon, vaikka yleensä kaava on puolikas.


Sitten taitan kaavan puoliksi, ja yritän saada viivat kohdistumaan mahdollisimman tarkkaan toisiinsa eli symmetrisoin puoliskot. Jos ei osu, niin korjaan hiukan jompaa kumpaa puolta. Sitten vaan julmasti keskeltä kaavaa, taitoksen kohdalta kaava halki ja volá, nytpä mulla onkin kaksi kaavaa.

Toinen jää takakappaleeksi. 


Ja toisesta teen etukappaleen.


Tässä vaiheessa voin vielä mallata ja korjailla kaavaa.

Pitipäs vielä muistaa tehdä hihansuu ja kaula-aukkojen alavarat, jotka mulla on n. 2 cm leveät.


Sitten fläntätään kaavat kankaalle ja leikataan. Sen jälkeen ommellaan sivu- ja olkasaumat. Ommellaan alavarat (tätä en kyllä osaa selostaa). Alavarojen tilalle voi ommella vaikka resorireunukset. Ommellaan helma, joka on hiukan hankalampaa kun se on kaareva.

Tässäpä sitten valmis mekko elikkäs tunika:
Mulla oli harmaata stretch-farkkukangasta, jo aikoja sitten ostettua. En vaan ikinä saanut niitä farkkuja aikaiseksi. Ehkä tuo harmaa väri vaikutti asiaan. Käytän yleensä vain mustia housuja. Niinpä sitten tämä päätyi työn alle tällä kertaa. Varmasti teen joskus toistekin näitä, ehkäpä vaan kevyempiä kesäversioita, trikoosta.


 Ai niin, unohdin mainita, että ompelin kolme taskuakin mekkoon. Yhden ihan kaula-aukon alapuolelle, kännykkätaskuksi. Saumaan kiinnitin pienen palan heijastinnauhaa, ikäänkuin tuotemerkiksi. Näyttää muka fiksummalta ;) Näkeehän sen nyt tuosta kaula-aukosta, etten oo mikään mestariompelija, mutta kyllä tää ainakin kotioloissa menee. Enkä usko että kukaan tulee sen tarkemmin saumoja tutkimaan, vaikka tämä päällä tuolla kylillä kulkisin ;)


Ja pari ihan vaan kädenroikottimiksi ;) Taskut kannattaa ommella ensimmäiseksi, ennen sivu-, ja olkasaumoja. Itse pistin nuo käsitaskut hiukan vinoon, jotta niitä olisi helpompi käyttää. 

PS. Kuvien koru tulee seuraavassa postatuksessa. Olin jo ehtinyt pitää ja sutata tuota mekkoa, kun muistin ottaa kuvia valmiista tuotoksesta. Koru peittää sutut ;)