keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Nipsukassi

Lähdinpä sitten kokeilemaan mitä saisin nipsuista aikaan. Netistä ohjeita ja vihjeitä kaivertelemaan, videoitakin katselin, ja tällaisen pyöreän kassin sitten sain aikaan. Väri olis saanut olla joku muu, kauniimpi, mutten enää viitsinyt riistää, kun olin jo niin paljon virkannut. Niin tämän kassin siis tein ihan ensimmäisenä ja tuo edellinen koru syntyi sitten jäljellejääneistä nipsuista. Mutta tässä siis pidemmittä puheitta se kassi:

Keskellä on vanha käytöstä poistettu romppu.

Sisällä jostain vanhasta lakanakankaanjämästä vuori.
Sekä tietysti taskut kännylle, kynille ja
toisella puolella isompi tasku sekalaiselle tavaralle.
Sopivanväristä ja -kokoista vetoketjua piti oikein kangaskaupasta metsästää,
eikä ihan oikeaa sävyä löytynyt silti.

Sivussa kaksi riviä poikittain virkattuja nipsuja

Melko ekohenkinen tekele!

Pitkä olkaremmi on myös nipsuista.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Nipsukoru

Että on tuskastuttavan hidasta kerätä näitä tölkkinipsuja. Sukulaisia oon valjastanut pistämään niitä talteen, vaan kuka muistaa! No pikkuhiljaa hyvä tulee. Tässä ensimmäisenä esittelyssä kaulakoru + korvikset:

Nipsut on virkattu poikittain yhteen toisesta reiän kohdasta


Toisesta reiästä ne on virkattu helmen kanssa.
Lanka kulkee työn takana. 

Erilainen kaulakoru ;)

Korviksissa nipsun ympäri on virkattu kiinteitä silmukoita.

Lankana hopeanväristä Anchor-lankaa
Pistäkäähän kamut, tölkkinipsut talteen, joku saattaa joskus kaivata niitä ;)

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Verhokoruja ;)

Ostin aikoinani uuteen kamariin uudet verhot. Siis kaksi paria. Syksystä asti käytössä oli seinään sulautuvat roosan väriset verhot. Koko talven mua on kuitenkin häirinnyt niiden läpinäkyvyys, tuntuu kuin olisi näyteikkunalla. Naapuri on kyllä aika lähellä, mutta tuskin sieltä nyt meille asti näkyy, ainakaan kovin hyvin. Vaan häiritseepä nyt kuitenkin ajatuksena, onneks ei klasit sentään tielle päin ole. Taannoin (lue: tammik. lopussa) vaihdoin köökin ja saunakamarin jouluverhot taas keväisempiin. Joo-o, ne on ainoat, jonne enää viitsin jouluverhoja vaihdella. Ja samalla vaihdoin kamarin roosat verhot vihertävänturkooseihin. Kait näistäkin läpi näkyy, kun sisällä on valot iltaisin päällä, mutta enpähän ainakaan enää näe itse ulos iltaisin ;)  No, nää verhot, sekä turkoosit että roosat, on molemmat tuollaiset tankoon sujautettava mallia, ja niitä on tosi hankalaa kiskoa auki ja kiinni. Niinpä, mitä sitä turhia kiskomaan. Teinpä sitten molemmille verhoille omanvärisensä somisteet, jotka pitää verhot päivisin auki.

Molemmat on memoryvaijeriin tehty, sinisessä puolitoista kieppiä, mutta se tuntui hiukan heppoiselta, niinpä punaisiin tuli pikkasen päälle kaksi kieppiä. Sinisten vaaleat helmet oli jotain Tuurin halpoja muovisia erehdyshelmiä, ajattelin, että sinne joutavat. Punaisissa itsetekemiäni massahelmiä, kun ei oikein mihinkään tuntuneet nekään sopivan.

Tankoon ujutettu verho.

Siniset turkooseille verhoille
Ihan hyvältähän ne näyttää.
Punaiset punaisille verhoille.

Pitipä nyt kuitenkin testata niitä näihinkin verhoihin,
kun ehdein jo ne roosat pois ottamaan.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Luumu & harmaa

Tässä asettelut edellisenkaltaiset. Luumun ja harmaan värisiä helmiäishelmiä. Valkoisten peanut-siemenhelmien tilalla mustia vastaavia. Tää oli todella vaikea kuvattava, mutta mahtaisko ne värit ja peanut-helmien muoto paljastua alimmasta kuvasta parhaiten.




keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Turkoosia ja valkoista

Tässä edellisen sisarkoru. Muuten samanlainen, mutta helmiäishelmet turkoosia.



lauantai 8. helmikuuta 2014

pinkkiä ja valkoista

Välillä huvitti tehdä ihan vaan helmiäishelmistä koru. Tässä pinkki. Siemenhelminä peanut-helmet, jotka menee peräkkäin aseteltuna ristiin toistensa kanssa.



Surkea kuva, mutta tässä näitä peanut-helmiä nyt sitten on.

tiistai 4. helmikuuta 2014

Uuden opettelua, osa 1

Tämä malli oli jo jonkin aikaa ollut kansiossani 'to do'-listalla. Olin kuitenkin pitänyt sitä vaikeana, enkä ollut viitsinyt alkaa opettelemaan sen enempää peyote-, tikapuu-, kuin näitä brick- eli tiilipistojakaan. Mutta katselin aina tämän tästä alkuperäisen mallin kuvaa, joka on kyllä huomattavasti kauniimpi ja juhlavampi kuin tämä minun. Pikkuhiljaa alkoi mielessä kyteä, että jos tarpeeksi yritän, niin kyllä minä osaan. Ja kun aloin sitä tekemään, ei se ollutkaan niin vaikeaa, kun luulin. Korun tekemiseen meni kyllä luvattoman paljon aikaa, oikeasti, tein sitä yli viikon, ja monta tuntia päivässä. Tuo näyttää kyllä ihan hamahelmityöltä, mutta kyllä ne ihan oikeita lasihelmiä on. Ja tositosi pieniä sellaisia: Delica 11/0 (mitat: halkaisija 1,6 mm | pituus 1,3 mm |reikä 0,8 mm). Että ei ihme jos tekemiseen meni niin kauan aikaa, kun jokaisen helmen läpi piti pujottaa lanka läpi vähintään kaksi kertaa, reunoissa enemmänkin. Mun laskujen mukaan tuossa pitäis olla pauttiarallaa vajaat kaksi tuhatta helmeä! Tätä tehdessä pälkähtikin sitten päähän, että jospa tämän vuoden aikana opettelisin vaikka kymmenkunta uutta tekniikkaa. No en tiedä tuleeko nyt ihan niin paljon, mutta kaksi muuta uudenlaista työtä on jo valmiina, mutta esittelen ne sitten vaikka yhden per kuukausi. Tuo peyote-pisto on vielä opeteltavien listalla, että se sitten toivon mukaan neljänneksi, lopuista kuudesta en sitten tiedä ;)

Tällä värityksellä koru näyttää joltain intiaanikorulta.
Tai afrikkalaiskorulta?

Tuosta salpalukosta oon oikein ylpeä, että osasin tehdä sen!

Langankin kieputin ainakin neljä kertaa päädyissä  lukko-osien läpi.


Ja jos joku nyt haluaa kokeilla tuota samaa, niin tämä ihana Sparkling by Trinity DJ -malli löytyy *täältä*