Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Tempastaanpas tähän sitten heti alkuun jotain ihan muuta kuin koruja.
Onko sulla joku mekko yli muiden, lempivaate? Mulla se on liivimekkotyylinen tunika. No ostin sen just tuossa joulun alla, Tallinnan reissua varten. Tyyriinpuoleinen, enkä heti raaskinnut ostaa sitä. Asia jäi kalvamaan, kuten meinas käydä eräälle *Tallinnan-ostoksellekin*, ja kävin hakemassa tunikan pois kuleksimasta. Malli oli niin yksinkertaisen helppo, että päätin tehdä siitä kaavat. Ei mulla kaavoituksesta ole mitään ihmeempiä kokemuksia, mutta jos kiinnostaa, niin näin sen tein:
Ensin fläntätään kaavapaperia iso pala pöydälle (tai lattialle). Sen päälle asetetaan haluttu mekko. Mielellään mahdollisimman yksinkertaisen mallinen.
Toinen jää takakappaleeksi.
Ja toisesta teen etukappaleen.
Tässä vaiheessa voin vielä mallata ja korjailla kaavaa.
Sitten fläntätään kaavat kankaalle ja leikataan. Sen jälkeen ommellaan sivu- ja olkasaumat. Ommellaan alavarat (tätä en kyllä osaa selostaa). Alavarojen tilalle voi ommella vaikka resorireunukset. Ommellaan helma, joka on hiukan hankalampaa kun se on kaareva.
Tässäpä sitten valmis mekko elikkäs tunika:
Ja pari ihan vaan kädenroikottimiksi ;) Taskut kannattaa ommella ensimmäiseksi, ennen sivu-, ja olkasaumoja. Itse pistin nuo käsitaskut hiukan vinoon, jotta niitä olisi helpompi käyttää.
PS. Kuvien koru tulee seuraavassa postatuksessa. Olin jo ehtinyt pitää ja sutata tuota mekkoa, kun muistin ottaa kuvia valmiista tuotoksesta. Koru peittää sutut ;)
Näppärästi tehdyt kaavat:-)
VastaaPoistaKiitos! Ajattelin kyllä että tuskin ketään kiinnostaa edes lukea tätä postatusta, mutta tein sen silti. Vielä kivempi jos joku saa tästä idean tehdä itselleen jotain.
PoistaWuhahaa sille, että saat tuon kaiken kuulostamaan tosi helpolta. Olen joskus teininä ommellut jotain vaatteita itselleni ja se oli ihan järkkyä turausta. Joten, vanhana ja viisaampana jätän kaiken koneella ompelun taitavammille. Minulla ei enää ole edes toimivaa ompelukonetta, kun mies toimitti minun vanhan Husqvarnan kaatikselle, tosin siinä oli joku pikku vika, mikä olisi kylläkin ollut korjattavissa. Sitten miäs meni ja osti jonkun hirveen muovihärpäkkeen, kun sanoin, et tarttis olla edes housujen lyhennykseen joku kone. No sehän hajosi sitten alta aikayksikön, joten nykyään en saa edes farkkuja lyhennettyä....
VastaaPoistaUpean tunikamekon oot saanut aikaiseksi. Minulta ei varmaan tulisi noin hienoo. Ellille Ossi-suukot. Täällä etelässä jäätyy. En viitsi edes kuvitella kuinka kylmää on vähänkin pohjoisemmassa. Terkut Ossilasta!
Mitäh, eikö se sitten ole helppoa ;) No itse asiassa täytyy olla mahdollisimman helppo mallikappale. Oikasin hieman tuossa, että alkuperäisessä on selkeästi etu- ja takakpl:den lisäksi sivukappaleet sekä edessä että takana. Ompelu ei sinänsä ole vaikeaa, mutta ei mulla ammatti-ihmisen taitoja ole, kuten kuvista näkyy. Enkä todellakaan ole taitava, mutta joskus vaan se ompeluinto iskee päälle.
PoistaMun vanha Bernetteni teki kans jonkinlaisen tenän (olis varmaan korjattavissa). Sain sitten viiskymppisillä mieheltä lahjaksi Prismasta ostetun Singerin. Ihan hyvin on vielä toiminut. Tosin vasta hiukan toista vuotta käytetty, kun vanhan olin ostanut joskus 80-luvulla. Piilotin kyllä vanhan koneen komeron perälle, että jos uusi alkaa temppuilla, niin korjautan vanhan.
Kiitos kehuista, mekkoa oli kyllä kiva tehdä. Ja jos hiukankaan tykkäisit ompelusta, niin varmana saisit vielä paremman aikaiseksi! Elli kiittää suukoista ja lähettää Ossille vastaavanlaisia takasin! Jäätyy täällä hiukan pohjoisemmassakin, taisi olla aamulla jotakuinkin -28 astetta. Hyrr, Elli ei tarkene ollenkaan pihalla. Kerran pari taisi olla niin, ettei se saanut edes asioitaan aikaiseksi. Vaatteista huolimatta se jäätyy miltei heti. Kiitos, terkkuja myös Ossilaan.
Vau. Siis vau! Olis kyllä kiva tehdä joku vaate itselle, mutta mun tekeleistä näkee kyllä kauas, että kotona kursittuja. Toivotaan, että tulis sellainen trendi, että vaatteet pitääkin olla kotitekoisen näköisiä =D Ei kai risaisista farkuista hirveen pitkä matka sellaiseen muotiin olis, eihän...
VastaaPoistaOdotellaan sitä seuraavaa postausta jo ;)
Kiitos! No haittaaks se sitten, että huomaa kotikutoseksi? Tehdään me se kotikutos-trendi! En oo muuten ikinä ymmärtänyt noita risoja farkkuja. Joskus nuorempana, eräässä työpaikassa tokaisin yhdelle pojalle, että eikö sun äiti osaa korjata sun farkkuja, anna mä korjaan ne! Ei antanut, kun ne taisi olla juuri silloin tulossa muotiin. Ja joskus oma poika tahtoi kaupassa risoja farkkuja, minä kailotin ääneen, että ei kai me nyt valmiiksi risoja farkkuja osteta, ettitään nyt täältä jostain ehjät! Hmm. saattoi olla, että poikaa hiukan nolotti ;)
PoistaHih, odottakaahan vaan ;D
Hei, noihin risoihin farkkuihin mun åotää lisätä sen verran, että kun ne olivat ekan kerran muotia jotain vähän vaille kymmenen v sitten mä kielsin tyttöä käyttämästä niitä. Mä pahasti luulen, että varhaisteini meni kouluun ehjät farkut jalassa ja risat vaihdettiin koulussa:) Terkut Ossilasta Ja tunika on muuten toooosi hieno.
VastaaPoistaOlivat muuten ekaa kertaa muotia joskus 90-luvulla, muistan sen siitä pojasta, jolla oli risat housut (lue vastaukseni Maille). Heh, ovela teini. Mä sitten annoin pojalle senverran periksi, että sai ostaa sellaiset vähän kulahtaneen näköiset, mutta ei rikkinäiset farkut. Taisi olla hetken aikaa lempivaate pojalla :)
PoistaHee, kiitos tunikakehuista <3
Hienot tunikat, sekä alkuperäinen että kotona kaavoitettu! Mä niin tykkään tällaisista.
VastaaPoistaVoin tulla mukaan kotikutoisuusmuotiin, jos siihen voi osallistua vielä lörpömmillä trikoisilla vaatteilla!
Kiitos! Nää on mun lemppareita. Ihana malli.
PoistaHmm. sulla on niin pro, noi suntekemät, etten tiedä hyväksytäänkö sua kotikutosiin ;DDD No, okeiokei...pääsetsä mukaan ;)