Tulin vain kertomaan, että leikkaus on ohi. Eilen aamulla leikattiin ja jo illalla pääsin kotiin. Olo on vielä vähän vaihteleva, välillä ihan pirteä, välillä väsynyt. Nyt heikottaa sen verran, että taidan mennä pitkälleni,
Jos joku tulee vielä tuota
Korukoplan haastetta katsomaan, niin se on tuossa alempana, edellisessä postatuksessa. Kiitos muuten kovasti kaikille kommentoijille, oli kiva yllätys kun kommentteja tuli niin paljon :)
Upeata, että olet jo kotona! Lepäile nyt rauhassa. Leikkaus on aina leikkaus. Nukutus väsyttää aina. Minunkin silmäleikkaus ens tammikuussa tullaan tekemään taas nukutuksessa ja tiedän kuinka se väsyttää. Mutta pikkuhiljaa kaikki palailee normaaliksi. Hienoa, että kaikki meni hyvin. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja Ellille terkkuja Ossilta, M-L
VastaaPoistaJuu, kivampi se on kotona toipua kuin sairaalassa, eihän siellä saa kunnolla nukuttuakaan. Illalla nukahdin ennen kymmentä ja nukuinkin hyvin tuonne kahden nurkille. Uni kaikkosi tunniksi kun kävin veskissä ja otin lääkkeet, mutta sitten nukuin taas ihan aamuun asti. Aamupäivällä olin vielä virkeä, mutta iltapäivällä iski väsymys, joka ei oikein vieläkään ole helpannut. Kai mä sitten valvon ensi yönä, kun nyt niin nukuttaa ;)
PoistaAi sulla on silmäleikkaus, saako kysyä miksi? Mun veljeltä leikattiin hiljattain kaihi, mutta ihan puudutuksessa vaan, toinen silmä hänellä olikin jo aiemmin leikattu. Toivotaan, että sun silmäleikkaus sujuu hyvin ja näkökyky kirkastuu :) Hyvää itsenäisyyspäivää myös sinne Ossilaan ja Juoksuinen Elli lähettää Ossille innokkaat lipsutukset! ;)
No se aivoverenvuoto 8 vuotta sitten aiheutti myös silmiin ongelman. Kukaan ei oikein osaa sanoa mitä on tapahtunut, mutta mun oireethan alkoivat sillä, että näin kaksoiskuvia. No kun minut saatiin pidettyä elävien kirjoissa, niin silmäongelmat jatkuivat. Vasen silmä alkoi karsastaa ja kukaan lääkäri ei oikein osaa sanoa miksi. Vaihtoehtoja riittää. No sitä karsastusta koetetaan korjata ja sitä silmää on nyt leikattu 2 kertaa ja ehkä kolmas kerta toden sanoo. Sitä silmää koetetaan kääntää, jotta saadaan semmoista kiertokarsastusta pois. Minullahan on nykyään kaksiulotteinen näkö ja sitä kolmiulotteisuutta ei saada ikinä takaisin, mutta kiertokarsastusta voidaan pienentää. Kirkkaudessa ei kylläkään ole mitään vikaa eikä näön tarkkuudessa. Silmät vaan eivät katso samaan pisteeseen. Onneksi leikkauksella voidaan pikkuisen korjata asiaa:)
PoistaAi Ellilla olisi iloiset ja anteliaat päivät. Siellä voi moni innokas poikakoira naapurissa ulista innoissaan. Ossi ulvoi aina silloin, kun ex-naapurin jack russelilla oli juoksut. Mäyräkoiranulvonta on aika hauskaa, kun se muistuttaa oikeesti niin paljon suden ulvontaa. Se on tosi alkukantainen ääni. Onneksi asutaan omakotitalossa, niin ei haittaa kuin meitä ja se russeli lähti koirien taivaaseen, kun puri niin pahasti omistajaansa. Tilalle tulivat ne häirikkö urossnautserit, jotka onneksi nyt ovat muuttaneet Tapiolaan ja ovat nykyjään leikattuja poikia. Hyvää itsenäisyyspäivää teidän koko poppoolle ja Ossilta Ellille pusut kanssa, M-L ja Ossi.
No huh, sulla onkin sitten ollut epäonnea silmien kanssa, mutta toivottavasti nuo ongelmat nyt paranisi, kaksoiskuvat ja karsastukset häipyisi. Onneksi kuitenkin näet, sillä näkökyky on kyllä mielestäni yksi tärkeimpiä aisteja, kuulon lisäksi. Kaikille noita aisteja ei ole suotu, tai ovat sen jostain syystä menettäneet. Ja onneksi kuitenkin selvisit siitä aivoverenvuodesta, oon sen kyllä lukenut, kun se on siinä sulla esittelytekstissä. Justedesmenneellä tädillänikin oli kaihileikkauksen jälkimaininkeina tuota kaksoiskuva-näköä, mutta ilmeisesti hän sitten jotenkin tottui siihen.
PoistaJuu, juoksut oli alkaneet Tallinnanreissumme aikana. Ainakin yhden tiedän, joka kuulemma ulisee, mutta häntä en olekkaan pitkään aikaan nähnyt. Taitaa muuten olla narttukoiria vähiin päin kaikki tämän meidän kadun varrella asuvat koirat. Voi Ossia, on se kamalaa kyllä kun naapurin likalla on juoksut ;) No, nyt ei teillä sitten taida olla ihan lähellä yhtään mahdollista "juoksijaa". Juu, oon kyllä kuullut mäyrisulvontaa, mutta beagleulvonta taitaa voittaa sen ;) Kapulta nimittäin aikoinaan luonnisti ulinat. Ja joskus naapuri oli Essi-beaglensa (muistatko, kun joskus esittelinkin Essi-vauvan täällä) kanssa lenkillä. Ihmettelin, että mikä ihmeen ulina kuului toiselta kadunpätkältä. Pienen ajan kuluttua Essi sieltä ponkaisi emäntineen rollaattorilla melkoista vauhtia, ja Essillä täysi "ajohaukku" päällä. Ei se mitään ajanut, mutta oli hauskaa kun muuten vaan pääsi menemään lujaa. Siksi kai naapurikin oli sitten sen rollaattorin hankkinut, ihan vaan lenkkeilyjä varten. Essistä onkin jo kasvanut iso soma nuori neiti ja silläkin sattuu olemaan juoksut ;) Että on siinä lähitienoon poikakoirat sekaisin, jos meidän jälkiä kiertää. Kiitos, samoin sinne! Ellikin vielä moiskauttaa Ossille vastapusut!