Tervehdys

Terveppä terve -pitkästä aikaa. Tulipa tässä käytyä viime perjantaina Tampereen kässämessuilla. Ikinä ennen en oo käynyt ko. messuilla Tampereella, Seinäjoellakin vain kerran. Oli ne isot, kolme hallia kiersin, oli siellä yksi halli taiteellekin varattu, mutta sen jätin suosilla väliin. Kässät kiinnosti enempi. Jossain vaiheessa väkeä oli niin paljon, että kun jostain kojulta lähti liikkeelle, niin ei voinut välttyä törmäämästä johonkuhun. Jos jotain aikoi ostaa, niin useimpiin paikkoihin oli sen verran tunkua, että väkisin sai punkea itsensä jonnekin väliin. Mutta oli se sen arvoista. Paljon tein löytöjä ja ostoksia, sen verran olin varautunut rahallisesti. Ja mikä parasta: pääsin yksin matkaan, vaikka mies hiukan yrittikin tunkeutua sinne mukaan. Varasin matkan jo ajat sitten vain itselleni. Ei siinä ostoksista mitään olisi tullut, että olisin jarrua mukanani raahannut ;) Äitiänikin vähän aluksi kinuin mukaan, mutta onneksi hän ei lähtenyt, sillä tuskin hän olisi sitä menoa jaksanut väsyneen selkänsä kanssa. Ja hän olisi todennäköisesti vain halunnut lankaostoksille ja minä helmiostoksille ;) Seinäjoella aikanaan olin kyllä kaverin kanssa, ja se oli kivaa kun oli samanhenkinen kaveri mukana. Mutta pidemmittä puheitta, pari kuvaa paikanpäältä ja loput ostoksista:

Tässä vaiheessa tunku ei vielä ollut mahdoton.

Kuvat otin kun kävin syömässä Kastrupissa. Vasta myöhemmin, kun taas jatkoin kiertelyäni, huomasin jossain kyltin, että puotien kuvaaminen sallittu vain kysymällä lupa ao.puodista. No myöhästä ryöhästä, ku kuvat o jo otettu! Ja näissähän näkyy vaan yleisilme. Sitten niitä ostoksia:

-Helmiä en 'tällä kertaa' paljoa ostanut, totesin äidilleni.
-Heramujee mitkä määrät helmiä sä oot taas ostanu,
tokasi äitini, kun kuvia näytin ;DDD

Yksittäisiä helmiä oli vain nuo lituskat kukkahelmet, sekä pitkulaiset ja soikeat, kutakin aina kaksi kpl. Tuo ruskea on kaupanpäälinen jostain. Helmien talosta on nuo simpukankuorikukat ja muutkin nauhahelmet, jotka näkyy paremmin tuossa ylemmässä kuvassa

Näin ihania nappeja en pystynyt vastustamaan!

Ihastuttava (kaula)kello.

Ylävas.:vinonauhaa isohko kiekko, yläoik. ihanan violettista virkkauslankaa (käpyilylankaa).
Keskellä: lankarullia sai vitosella kuusi kpl. Etuvas.: helmilankaa ja sen vieressä käpyilykäpyjä.

Tämmönen mulla on jo muovisena, mutta veikkaanpa,
että metalliversio on parempi, tanakampi.

Coiling Gismokin piti saada.
Tämä ja ed. liittyy metallilankatöihin.

Kirjoja sai eräältä pöydältä edullisesti 10 €:n kappalehintaan. 

Pari ehkä turhaakin ostosta ahneuksissani tein.

Näitä saatan joskus ehtiä tekemään.

Laukkukirja on varmaan ihan kiva, mutta lautanauhat!
En ainakaan vielä oo suunnitellut tekeväni.
Mutta kun ne oli niin kivan näköisiä ;)

 Ja sitten vielä tärkeimmät kirjaostokset:

Käpypitsiä oon jo hiukan ehtinyt harjoitellakin.
Tuo vasemmanpuoleinen kirja on kirjakaupoissa lähes 30 €:n luokkaa,
toisesta en oo varma, ehkä 20 €?

Ja sitten se tärkeistä tärkein, eli kumihimokirja.
Tätä olinkin jo ehtinyt himoitsemaan ;)
Tälläkin lienee hintaa 30 verran kirjakaupoissa.
Kirjan lopusta löytyi vieläpä pahvinen kumihimolevy.

Mutta siis nää kaikki kirjat á 10 €

Eikä siinä vielä kaikki:

Pakkohan se oli vielä kumihimolevykin ostaa. Tässä kuuluis tiety käyttää jotain tiettyjä puolia, mutta eihän mulla nyt semmosia ollut. Kääräsin langat sitten 'pahvipuolille', ja onnistui se niinkin. No harjottelua se tosin vaati, sillä vaikka kuinka tavasin kirjaa, en aluksi ymmärtänyt, että helmi pitää saada sen tietyn langan alle. Aluksi helmet vaan levis pitkin lankoja, eikä pysyneet paikoillaan, kunnes tajusin tuon langan alle saamisen. Sen jälkeen lähti sujumaan. 

Ja sitten vielä päänlämmikettä talven varalle.

Siinäpä tärkeimmät eli kaikki!

Kivaa oli, mutta en tiedä onko mulla ensi vuonna varaa törsätä tällaisia määriä. Linja-automatkasta sen verran, että kun pysähdyimme Häijäässä kahvilla, niin joku oli kaatanut pullollisen oksettavaa parfyymiä päälleen. Sinänsä kyllä tykkään parfyymeistä, mutta en kaikista, enkä varsinkaan jos sitä täytyy kaataa pullotolkulla. Nippanappa selvisin Tampereelle oksentamati, ja onneks se oli jo takastulomatkalla senverran haihtunut, että oli ihan ok, eikä enää etonut. Ilmeisesti mullakin alkaa jo pikkuhiljaa vanhenemisen myötä tulla tuota hajuallergiaa. 

Kävikö teistä kukaan muu Tampereen messuilla?