keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Remppa valmis - ja Iltarusko

Koska täällä on varmaan osittain eri lukijoita kuin Ellin blogissa, pistän osin saman kirjoituksen tännekin:

Edellisviikonloppuna saimme vihdoin tämän kamarin rempan valmiiksi, tai ainakin lähes. Enää ei puutu kuin ikkuna- ja ovilistat, sitten olis täydellistä. Koko viime viikon kannoin ja järjestelin tavaroita paikoilleen. Miten ihmeessä jotkut pystyvät muuttamaan parissa viikossa, ja vielä ihan asuttavaan kuntoon? Mulla menis varmaan puoli vuotta koko pirtin käsittävässä muutossa. Nyt ei ollut sentään kuin yksi huone. Siinä se rempan alku ja juuri on, eli komero:


Huoneesta olis tullut sininen, jollei joskus aikoinaan ostamamme maalipurkki olisi käynyt vanhaksi ja paakkuiseksi. Ehkä siitä riittävällä ohennuksella ja sekoituksella olis vielä ihan kelvollista saanut, mutta hylättiin sitten idea. Olis se ihan hyvän sininen sävy ollut, mutta itse tahdoin enemmän jotain punaisen sävyistä. Valkoista en halunnut, kun sitä on jo tässä talossa ihan riittävästi, ja harmaahan oli se vanha väri - tylsä! 'Vanha roosa' oli mielessä, en ihan tasan tarkkaan tiennyt millainen se olisi, mutta värikartasta löysin mieleisen 'Runo'-nimisen värin. Tuo linkin kuvassa oleva väri on kaukana todellisuudesta, ainakin omalla näytöllä, sillä se näyttää enempi lilalta, mitä se ei suinkaan ole. Aluksi väri näytti seinällä ehkä liiankin räikeältä, mutta kuivuttaan kunnolla oikea väri tuli näkyviin. Huonekalujen löydettyä paikkansa, väri tuntuu just sopivalta tähän huoneeseen, mutta varmaan on monen mielestä kuitenkin räikeä. Mutta pääasia, että itse viihdyn täällä helmieni parissa. Tuossa omassakin kuvassa on hiukan väärä värisävy, että taitaa olla oma näyttö kun näyttää väärin (toi valkoinen oikealla on ovi):


Terveyskin on vähän prakannut, eikä ehkä siksikään ole niin huvittanut päivityksiä tehdä. Eräänä päivänä kärsein hirmuisia vatsapoltteita, jotka ei ihan niin vaan menneet ohi, ja oli pakko lähteä lääkäriin apua saamaan. Piikki pyllyyn ja lähete ultraan, jossa löytyi parikin eri vaivaa, ja niinhän siinä kävi että leikkauspöytä kutsuu ensi kuussa ekan kerran. Olisin mielelläni yhdistänyt nämä leikkaukset, mutta se ei kai ole ainakaan nyt mahdollista. Itse asiassa toi toinen leikkaus nyt ei ihan niin varmaa ole, kun en ole lääkäriä vielä nähnyt. Mutta - siihen asti - kärsitään!

Helmiä sentään olen aina välillä ehtinyt tekemään, vaikka en niitä tänne asti olekkaan saanut. Mutta nyt olis tällainen oranssi tekele esillä. Oranssi ei nyt niin lempiväri ole, vaikka ihan kaunis väri onkin. Nämä on Karnalux-satoa - siis niitä helmiä, kun äitini mulle toi viime keväänä. Hiljattain sain lisää oransseja siemenhelmiä miehen siskontytöltä, ehkäpä niistäkin pian kehkeytyy jotain. Olkoon seuraava nimeltään vaikkapa Iltarusko


Siis mitä sä nainen nyt kuvittelet?
Ei käy, mä en ala...!
Siis pahus, se teki sen sittenkin.
Epistä, ei sovi mulle!
No, papparatsi, ootsä nyt tyytyväinen?
No, tässä vielä ilman Elliä.

Hiukan lähempää!
Preciosan oransseja ja kuparinruskeita helmiä, kierteisiä putkihelmiä, kirkkaita foliolasihelmiä ja metallikukkia. Kiinnityksenä sydänsalpalukko ja välissä jatkopaloja, joista voi koostaa omaan kaulaan sopivan. Sopii siis sekä pieneen, että isompaankin kaulaan.

8 kommenttia:

  1. Ihanan pitsinen kaulakoru. Ja kylläpäs sopii Ellille, sävyt on ihan kohdillaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toi on periaatteessa ihan samalla kaavalla tehty kuin tää aiempikin: http://pidipompidi.blogspot.fi/2012/09/korukurssin-satoa.html
      Tässä vaan oon niiden isompien helmien tilalla käyttänyt noita putkihelmiä ja ruskeiden helmien kohdalla oon aiemmin käyttänyt noita kirkkaita helmiä, joita tuossa kyllä muutenkin on käytetty.

      Hih, muistelenpas vaan erästäkin ihanaa uros(suklaa)koiraa, joka joskus poseerasi korumallina sun blogissas. Eli ei ihan oma idea...;)

      Poista
  2. Onpa kivaa, kun ootte saanut remontin valmiiksi. Elli on aivan suloinen mallityttö. Autsch, mikään leikkaus ei ole mukava, mutta aina niistä selviää. Tarkoitushan on päästä vaivoista eroon. Terveisii M-L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, saa huohahtaa, ainakin hetken ennen seuraavaa remonttia...;)
      Eikös ookkin? Ellihän vois alkaa vaikka ihan vallan korumalliks mun koruille :) Juu leikkauksista yleensä selvitään ja vaivoista päästään eroon. Aikoinaan mulle on tehty hätäsektio - ainoa leikkaus, enkä ehtinyt sitä etukäteen kauheasti miettimään. Tätä tulevaa mulla on aikaa miettiä...ja pelätä. Kiitos terveisistä, kävinkin just sun blogissa tervehtimässä.

      Poista
  3. Jo tässä vaiheessa toivottelen onnea leikkaukseen ja terveyspulmista eroon pääsemiseen. Peukku pystyyn, että kaikki menee hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Tähystyksellä mennään ja toivotaan, ettei muutu avoleikkaukseksi. Kiitos peukutuksistakin.

      Poista
  4. Hienosti sopii koru mannekiinin väreihin. Tässä sylissä köllii juuri kk-kääpiöpappa, pitäisköös sillekin suunnitella jotain oranssia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eikös vain? Ruskea ja oranssi on ihan mätsäävä pari ;) Ai teilläkin karkkari, rapsutuksia sille! Elli on ihan normikokoinen miltei 3-vuotias neitokainen, joka yleensä seikkailee omassa blogissaan. Hmm. voipi olla, ettei papat tykkää koruista, mutta voithan sä koittaa ;D

      Poista